perjantai 31. lokakuuta 2008

Kuulumisia...

Juu, mun pieni sisäinen lupaukseni, että voisin jopa Ainakin 1krt/vko postailla tännem tais nyt vähän kusasta, tai itseasiassa meni jo aika kauankin sitten :D Joten olen tyytynyt siihen, että joskus sitten vaan tulee kirjoitettua enemmän ja joskus hieman vähemmän. Niin kuin niiden käsityö-projektienkin kanssa. Niissä on nyt taas pidetty puolentoista viikon tauko (paitsi! siitä tulee kohta myöhemmin :D) Mutta yleisesti siihen tulee pieni parannus kun nyt on sellainen koeviikon tapainen tulossa ja sehän tarkoittaa lomailua (nim. lukio lukematta läpi :D), no ei mut kun ei oo tulossa kun 2 oikeeta koetta niin kyl se vähän lomailulta tuntuu..

Kävin muuten tuossa lauantaina katsomassa Mamma mia -elokuvan ja voin sanoa, että olen positiivisesti yllättynyt. Ensinnäkin 5€ hinta ei ollut paha (ja tänään saapui 1 lisälippu Saarioisten kilpailusta :D) ja olin halunnut nähdä kyseisen elokuvan siitä asti kun se nyt on elokuvissa pyörinyt. En nyt juonesta sen enempää kuin, että musikaalin tapainen, perustui täysin ABBAn musiikkiin ja oli todellakin viikon piristys :D Yllättävintä kumminkin oli, että tunnistin Kaikki (!) biisit ja teki jossin kohdin lähteä mukaan laulamaan. Suosittelen, jos ette ole nähneet :D

Nyt taas pikapostaukseni karkasi teksti-postaukseksi, mutta ei se haittaa :D

"eräs vadelma kiihottaa minua" "mikä vadelma, se polka vai?" "tyhmä se on mansikka ja Tämä vadelma ei ole mikä tahansa mansikka vaan juuri SE mansikka" "HÄH"

torstai 23. lokakuuta 2008

Selittämistä ja kuuntelemista

Miten joku osaakin aina sanoa juuri ne oikeat sanat ja juuri vielä oikealla hetkellä? Minulla ainakin on sellainen-selittämis ongelma. Kun pitää kertoa jotain tai kirjoittaa jotain lyhyesti, niin ainakaan silloin ei onnistu. Jos selitän toiselle ihmiselle, niin huidon ja viiton käsilläni, että toinen ymmärtäisi paremmin, vaikka ei sitten ymmärtäisikään yhtään. Hankalaaa. Joskus tähän blogiinikin kirjoittaessa on ongelmia, koska en osaa kirjoittaa asioita niin kuin haluaisin ja epäilen, että ymmärtääkö kukaan näitä tekstejä :D

Lisäksi on ihanan kamalaa, kun puhut jonkun kanssa. Etenkin, jos kyse on jostain syvällisestä, etkä löydä oikeita sanoja. Minulla tilanne kääntyy silloin usein koomiseksi, vaikka tilanne ja asia olisikin hieman vakava, se on aika ikävää :( Sitten sitä häpee itseään, ja se on vielä ikävämpää...mutta kyllä siitäkin selviää, jos vain toinen ymmärtää.

Jos en joskus pääse selittämään tai kuuntelemaan, minulla on yllensä hieman "vajaa" olo. Niin kuin silloin, jos en esimerkiksi ole päässyt soittamaan pitkään aikaan tai kuuntelemaan musiikkia. Olen ihminen joka kaipaa tuntelua, mutta toisaalta myöskin remuamista ja selittämistä.

No, nyt tuli pitkä kirjoitus, mutta olen tälläinen, kun saan päähäni jotain niin se on pakko toteuttaa, ja voin sanoa, että kun kirjoitin tämän, en pysähtynyt lainkaan. Annoin tajunnan virrata... Syvällistä... Olen väsynyt.... Pitäisi koulutakin jossain vaiheessa.... Ehkä nyt.... No, nyt lopetan... Ihan varmasti.... No nyt.... No Nyt.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Innostuksia toteutettu : )

Jess, olen saavuttanut Vihdoinkin jotain jota olen miettinyt tekeväni jo aikoja ja nyt olen tehnyt sen. Muistatte varmaan kun kerroin hienoista ompelu suunnittelmista, no nyt olen toteuttanut ensmmäisen *aplodeja* "kiitos, kiitos". No joo, tässä tullee..



Se nyt on väärin päin ja kaikkea muutakin, mutta tuosta siis lähdin liikkeelle (kuva on Suuri Käsityö 10/08, siis uusin).


Innostuneena tuosta (täydellisyydestä) kuvittelin itsekin pääseväni samoihin joten ei kuin väkertämään...
















Kuvat ovat valitettavasti erittäin huonolaatuisia, kuvat otettu yöllä, pimeässä, ainoana valona pöytälamppu joka on kaukana ja läppärin valo, eli suomeksi sanottuna ei juuri mitään, mutta kyllä tuosta erottuu kaikki tarpeellinen, eli aherrettu on :D


Ja kun sellaiset viikko oli aherrettu hyvinkin aktiivisesti (niin varmaan :D) niin lopputulos oli jotain tämän kaltaista ->



En nyt ihan hirveän pettynyt tuohon ole, olishan se tietenkin voinut olla vielä parempikin...


No ei vaiskaan,. olen ihan älyttömän tyytyväinen noihin :D Ja innostuin vielä enemmän ja tekeillä on lisääkin :)


Voin sitten joskus näyttää kun ne on yhdistetty johonkin esim. laukkuuni :D



Nyt te tietenkin luulette, että tämä innostukseni loppui tähän ja en tee enää mitään, mutta olette väärässä, heheh. Sillä olen jo aloittanut seuraavaa "haastetta" eli käsityö-projekstiani. Seuraavassa peni vilkaisu siitä :D


Eli tuossa on tarvikkeet, josta lähden toteuttamaan seuraavaa ideaani ja sanotaanko, että olen aika ylpeä jos se onnistuu, ja sitä paitsi oln jo aloittanut, joten valmista voi tulla melko piankin (nnin varmaan :D)
Mutta nyt on aika siirtyä koulumaailman puolelle eli läksyn tapaisia tekemään. Huomenna on katsokaas ensimmäinen koulupäivä yli viikkoon, ikävä tullee vaan oleskelua kotona, mut ei voi mitään.
P.s. Fanittamani artisti ei aio esiintyä vuoteen, eli seuraavan kerran vasta kun uusi levy ilmestyy ja se tarkoittaa sitä etten pääse hänen keikoilleen lähes KAHTEEN VUOTEEN!!! Byäääääääh!!!!

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Wanhojen tanssit 1

Aika moni varmaan arvaa mitä yritän tässä kirjoittaa. Eikö? No en jaksa selittää, mutta sillä kumminkin lukion 2. luokkalaiset juhlistavat sitä kuinka heistä tulee koulun vanhimpia oppilaita. Ennen (n. 10 vuotta sitten ja joskus nykyäänkin) oli tarkoitus olla vanhat tanssit eli pukeudutaan vanhasti (hienoihin rokokoo ja barokki asuihin) mutta nykyään tytöt pukeutuvat yhä enemmän ja enemmän iltapuku tyyppisiin pukuihin, mutta perinteet eivät ole kadonneet mihinkään.



Mutta en ollut puhumassa mistä wanhat tulevat vaan omista, tulevista wanhojen tansseista. Ja koska olen tyttö, aihealue on hyvinkin ajankohtainen (wanhoihin ei ole aikaa enää kuin n. 4 kuukautta!!!) joten pieni muistilista voisi olla paikallaan.

*Pari (on, vaivalla saatu, ei ollut eka vaihtoehto, mutta tulee nousemaan/on noussut ykköseksi)

*Puku (äiskä lupasi tehä, kaavat ja ohje on, kunnon wanha puku, josta vaan kamalat pallohihat poistetaan, kokeiluversio pitäisi tehdä kk:n kuluessa, väriä ei päätetty, kohta tulee kiire)

*Kengät (ei haluakaan, kts. edell. väri)

*Kampaus (en mene kampaajalle, äiskä tekee, ei olla kateltu Vielä, kohta pitäis ruveta etsimään malleja)

*Meikki (minä ja äiskä tehään, ideoita ei oo, varmaan joku yksinkertainen)

*Tanssiminen (harkat alkaa heti tammikuun alussa ja kestää wanhoihin asti)



Eli johtopäätös voisi olla, että suurin ongelma tulee olemaan lähiaikoina puvun kanssa, voin Ehkä yrittää laittaa jotain kuvia kyseisestä suunnitelmasta. Ehkä



P.s. "mä vaan ajattelin kun katsos kun mulla tai siis meillä tai siis me 2 :set tanssitaan wanhat ja mulla ei niinku tiiätsä, niin ajattelin et oisko mahdollista et sä niinkun tiiätsä?" "Siis, anteeks mitä?" "Siis mä vaan ajattelin, et voisitsä niinku sit mun kanssa.." "no sano jo" "*yskäisyjä* siis voisitsä tanssii wanhat mun kaa?"

perjantai 17. lokakuuta 2008

Töitä, työtä ja vähän vapaata

Heh, tällä hetkellä olen lomalla, siis syyslomalla ja mullahan pitäisi olla aikaa toteuttaa hienoja suunnitelmiani. Olen kyllä suunnitellut ja materiaalia on tulossa kun ehdin laittaa kuvia koneelle. Mut mitä sitten on tullut tehtyä. Muutaman päivän raportti voisi olla ihan kiva, vai mitä?

Töitä: Tuossa viime lauantaina äiskä soitti ja kysyi haluaisinko tulla hänen työpaikalleen tiskariksi. No minähän rahan perässä kuolaten tietysti suostuin asiaan ja siellä vietettiin sitten aikaa iltavuorossa (ei väsyttänyt tietenkään :D). Palkka minulle ohjautuu erään työnvälitystoimiston kautta joten heiti sinne yhteystietoni. Viettäessäni lisää lomaa sain heiltä viestin uudesta työtarjouksesta ja volà minulla on jälleen töitä (rahaa :D)

Töitä: Leirit on aina ihania ja kun jos olet vielä ohjaajana niin rahaa pukkaa ja vielä pidän lapsista niin eikös paikka leirillä silloin ole minun. 2 päivää ei varmaan kovin monesta tunnu kovin pitkältä, mutta "ihanien" 30 lapsen kanssa oleminen ei aina ole juhlaa (etenkään kun puolet ajasta kannat näitä suloisia veitikoita sylissään. Mutta kivaa oli ja varmaankin jouluna lähdetään uudestaan.

Vapaa: Muut päivät olenkin sitten viettänyt äiskän kaa kierrellen kirppiksillä (1950-l. aikakauslehtiä) ja muualla kierrellen ja Nukkuen.

No, nyt tuli hieman kirjoituspainotteinen kirjoitus, mut kai sitä pitää hieman korvata kun en oo pitkään aikaan kirjannu.

P.s. En lupaa, mut yritän laittaa kuvat v:loppuna koneelle, joten kädentaitoja on ainakin luvassa, jos nyt saan kuvat :D

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Kieleni, 150

Minulla on kieli. Se on minulle tärkeä.


Ilman kieltä en olisi minä. Ilman kieltä en olisi mitään.


Kielellä voin tehdä paljon; laulaa, puhua, tehdä temppuja.


Jos minulla ei olisi kieltä, en voisi puhua. Jos minulla ei olisi

kieltä, en voisi laulaa.


Joskus kieleni muuttuu punaiseksi, niin kuin viha.


Joskus kieleni muuttuu siniseksi, niin kuin kylmyys.


Kielen avulla saan ystäviä. Kielen avulla ylläpidän ystävyyttä.


Minulla on kieli ja siitä en luovu. Minulla on kieli ja siitä en pysty luopumaan.


Minussa on kieli ja se on minun. Minulla on kieli ja se on minun.

lauantai 4. lokakuuta 2008

150 merkkiä luettavaa

No, ei nyt noin vähän oo tulossa. Otsikko vaan hieman viittasi koulun juhliin joita vietettiin tänään ja minähän sitten satuin esiintymään siellä "muutaman" kerran. Tykkään nimittäin osallistua...

Sitten hieman "tärkeämpiin" asioihin :D Olen viettänyt viimeisen puoli vuotta erään ongelman kimpussa. Tajusin tämän ongelman viime helmi-/maaliskuussa ja siitä asti se on pyörinyt mielessäni, kuin pillastunut kärpänen. Kesällä katselin ja tutkin ympäröivää maailmaa niin, että olisin syksyllä valmis. No, syksy tuli ja koulu alkoi. Ongelma oli edelleen ja vastausta ei löytynyt. No, minähän en pienistä pillastu, vaan ylväästi jatkoin tutkintaa. Sitten vastaus kuin varkain käveli eteeni. Mietin n. kuukauden, että pitäisikö tehdä jotain, mutta ajattelin odottaa. Kunnes vihdoin tuli syys-/lokakuu ja minä sain tilaisuuden jota olin odottanut. Sain tilaisuuden jota en saisi hukata. Sain tilaisuuden ja niin käytin sen ja nyt olen ylpeä siitä.

Istun tällä hetkellä kotona typerä virne naamallani. Se on ollut siinä jo 4 päivää ja pysyy siinä vielä ainakin pari viikkoa. Ja sen jälkeen aina kun tulee kumma kutina ja tunne siitä, että joku tekee jotain.

P.s. Virnistys vain virnistyksen tunteen takia ei ole virnistyksen oikea tarkoitus