Himoshoppaajan kyydissä

Lähdin sitten eilen perjantaina extempore-tyylillä leffaan muutaman kaverin kanssa. Vapaa perjantai-ilta, hyviä kavereita ja kaupungilla paljon ihmisiä (oli muodin yö-tapahtuma käynnissä), joten mikäs sen mukavampaa.

Elokuvana toimi siis otsikostakin pääteltävissä oleva Himoshoppaajan salaiset unelmat. Elokuva itsessään oli mukavan hömppä-rakkaus-komedia (sanahirviöt ála Mmie.).

Elokuvassa päähenkilö, Rebecca Bloomwood, on himoshoppaaja. Hän menee kauppaan, lumoutuu uusiin vaatteisiin, kenkiin yms. ja lopulta ostaa sen. Ja hän ostaa sen luottokortilla. Tai sitten luottokortilla, tai luottokortilla. Hänellä on niitä n. 8. Ja kaikkia on käytetty, ja paljon.

Hänen kämpiksensä, paras ystävänsä, on kauhuissaan ja yrittää saada järkeä hänen päähän, mutta ei se toimi. Lisäksi Rebeccalla perässä on velkoja, joka yrittää saada häntä koko elokuvan kiinni.

Koska Rebeckalla ei ole lainkaan rahaa, hän tarvitsee siis työtä. Tarkoitus on päästä huippumuoti lehteen, mutta kun ei pääse haku käy talouslehteen. Pienien ongelmien ja onnenkantamoisten päästä tämä blondi neitokainen pääsee tekemään juttuja talouslehteen.

Elokuva itsessään on erittäin viihdyttävä. Siinä myös puhutaan suomea ja lisäksi Suomi muutenkin on hyvin suuressa osassa (siihen nähden siis, ettei Suomea ikinä mainita amerikkalaisissa elokuvissa). Lisäksi rakkaustarina oli aivan ihana, vaikka alussa hieman liian yllättävä, mutta loppuratkaisu aivan ihana :D

Mä niiin rakastan tuota konetta. Voisin ihan hyvin ottaa sellaisen itselleni :D

Lisäksi lopussa päästiin hieman kyynelehtimään ja sehän on hyvän elokuvan kriteeri, tottakai :D

kuva 1
kuva 2
kuva 3